Keväällä 2025 tuhannet kuudesluokkalaiset eri puolilla Suomea osallistuivat valtakunnallisiin kokeisiin. Suomen kielen ja kirjallisuuden koe järjestettiin Äly-oppimisympäristössä tänä vuonna toista kertaa. Kevään uutuus oli suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe, joka toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti.

Valtakunnallisiin kokeisiin kuuluu sähköinen tulospalvelu, joka antaa opettajille, rehtoreille ja opetuksen järjestäjille tietoa siitä, miten omat oppilaat ja oma opetusryhmä suoriutuivat kokeessa muihin kokeen tehneisiin verrattuna. Opetusryhmän tuloksia verrataan koulun muihin ryhmiin, oman aluehallintoviraston muihin kouluihin sekä valtakunnalliseen keskiarvoon. Julkaisemme tulospalvelun tietoja valtakunnallisella ja AVI-alueiden tasolla.

Suomen kielen ja kirjallisuuden kokeen keskiarvo laski viime vuodesta

Suomen kielen ja kirjallisuuden (SUK) kokeen valtakunnallinen keskiarvo putosi viime vuodesta. Kun vuonna 2024 keskiarvo oli 8, tänä keväänä se jäi 7+:aan.

Tulosten taso vaihteli alueittain, mutta erot ovat pieniä: Pohjois-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastojen alueilla keskiarvot olivat 7½, kun taas Lapissa, Lounais-Suomessa ja Itä-Suomessa jäätiin 7+:aan.

”Keskiarvon laskusuunta on huolestuttava. Koe ei kuitenkaan poikennut merkittävästi edellisen vuoden tasosta”, kommentoi Äidinkielen opettajain liiton perusopetusryhmän puheenjohtaja Leija Kuuranhalla.

Koe sisälsi viisi osaa, joissa mitattiin muun muassa mediatekstien tulkintaa, oikeinkirjoitusta, kirjallisuuden tuntemusta, lähdekritiikkiä ja kirjoittamista. Parhaiten oppilaat suoriutuivat kirjallisuusosiosta, jossa tehtävistä selvittiin keskimäärin 71 prosentin tasolla. Lähdekritiikki osoittautui selvästi vaikeimmaksi: osion keskiarvo jäi 46 prosenttiin. Mediatekstien (62 %), oikeinkirjoituksen (67 %) ja kirjoittamisen (66 %) osaaminen vastasi melko tasaisesti kokeen keskiarvoa.

Itsearvioinnissa oppilaat kokivat yltäneensä keskimäärin 8+:n suoritukseen, joka on selvästi korkeampi kuin kokeen todellinen keskiarvo. Parhaiten oppilaat arvioivat onnistuneensa mediateksteihin ja kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä (77 %). Lähdekritiikkiosio erottui myös itsearvioinneissa vaikeimpana (70 %), mikä tukee kokeen valtakunnallisia tuloksia.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe tehtiin ensimmäistä kertaa

Tänä keväänä toteutettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallinen 6. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -koe. Osallistujamäärä oli luonnollisesti pienempi kuin suomen kielen ja kirjallisuuden kokeessa, ja osassa alueita valtakunnallisia tuloksia ei vielä tänä vuonna saatu.

Valtakunnalliseksi keskiarvoksi muodostui 7–. Alueellista vaihtelua oli enemmän kuin SUK-kokeessa. Korkein keskiarvo (7½) saavutettiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella, kun taas Etelä-Suomessa jäätiin 6½:een. Itä- ja Lounais-Suomessa keskiarvo oli 7–. Pohjois-Suomen ja Lapin AVI-alueilta valtakunnallisia tuloksia ei ole.

”Tämä oli ensimmäinen vuosi, että koetta teetettiin. Tulokset ovat kiinnostavia, mutta on huomioitava, että levikki oli vähäisempää kuin muilla valtakunnallisilla kokeilla”, sanoo Kuuranhalla.

S2-kokeessa mitattiin monipuolisesti kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtämistä, kielen käyttöä kaiken oppimisen tukena sekä tekstien tulkitsemista ja tuottamista. Kuten SUK-kokeessa, parhaiten hallittiin kirjallisuusosio (61 %). Lähdekritiikkiosio osoittautui vaikeimmaksi (28 %). ”Suomen kielen ja kirjallisuuden kokeen tapaan tässä kokeessa kiinnittyy huomio lähdekritiikkiosion heikkoon osaamiseen. Olisiko tämä aihepiiri, jota pitäisi harjoitella jo alakoulussa enemmän?” pohtii Kuuranhalla.

Palautteissa kiitosta ja kehitettävää

Kuudennen luokan valtakunnalliset kokeet keräsivät kiittävää palautetta sekä opettajilta että oppilailta. Erityisesti koejärjestelyjen sujuvuus ja kokeen sähköinen toteutus saivat kiitosta:

Testikoe ja kirjautuminen edellisenä päivänä oli hyvä juttu. Oppilaiden oli helppo alkaa tekemään koetta.
Koeosiot toimivat hyvin. Oli ihanaa, että sähköinen materiaali tarkisti itse itsensä. Se helpotti opettajan työtä.

Kokeen sisältöä pidettiin monipuolisena ja kattavana:

Koe oli riittävän pitkä ja laajasti mietitty kaikkien tehtävien kieliopillinen tavoite.
Mielestäni koe vastasi hyvin opetussuunnitelman tavoitteita ja siinä oli käytetty eritasoisia tekstejä sopivasti.
Koe oli monipuolinen, vastaustapa rohkaisi hitaampiakin lukijoita ottamaan sisällön haltuunsa ja yrittämään.

Kehitysehdotuksena nousi esiin tarve lisätä kieliopin osuutta kokeessa.

Myös oppilaiden kommentit kokeesta olivat pääosin myönteisiä, vaikka jotkut pitivät koetta vaikeana ja liian pitkänä.

Heidän mielestään koe oli ihan ok ja mieluisa, kun oli sähköinen. Luulivat kyllä onnistuneensa paremmin, mikä kertonee huolimattomuudesta.
Koe oli hyvä kokemus kaiken kaikkiaan. Joku taisi mainita, että onkohan ylioppilaskokeet samanlaisia 🙂

Vuoden 2025 kuudennen luokan kokeet pähkinänkuoressa

6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden kokeen keskiarvo oli 7+ (vuonna 2024 8). Oppilaat suoriutuivat parhaiten kirjallisuusosion tehtävässä, jossa piti vastata romaanikatkelmaan liittyviin kysymyksiin (75 %). Heikoiten onnistuttiin lähdekritiikkitehtävässä, jossa piti arvioida lähteiden sopivuutta.

6. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen keskiarvo oli 7–. Oppilaat suoriutuivat parhaiten tehtävässä, jossa piti valita, pitääkö aineistona olevaan lehtijuttuun liittyvä väite paikkansa. Heikoiten onnistuttiin lähdekritiikkitehtävässä, jossa piti arvioida lähteiden sopivuutta.

Palautekyselyyn vastasi 79 opettajaa.
• 67 prosenttia vastaajista teetti kokeet sähköisenä.
• Kokeen teettämisen koettiin olevan helppoa, ja se sai arvosanaksi 4,2/5.
• 66 prosenttia piti tehtävien määrää sopivana. 20 prosentin mielestä tehtäviä oli liikaa.
• Sähköistä tulospalvelua käytti 60 prosenttia vastaajista. Kokeen tuloksia käytettiin arvioinnin tukena.
• 69 prosenttia vastaajista aikoo käyttää valtakunnallisia kokeita uudelleen.

Arvoimme palautekyselyyn vastanneiden kesken kaksi 100 euron lahjakorttia SKS Kirjat -verkkokauppaan. Onni suosi vastaajia Eurajoelta ja Keravalta. Kiitos kaikille palautetta antaneille!