Kevään 2024 kokeen tuloksia

9. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden valtakunnallinen koe julkaistiin jälleen sähköisenä Äly-oppimisympäristössä. Keväällä 2024 julkaistiin ensimmäistä kertaa sähköisenä myös 9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe sekä 6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden koe.

Valtakunnallisiin kokeisiin kuuluu tulospalvelu, joka antaa opettajalle, rehtoreille ja opetuksen järjestäjille tietoa siitä, miten omat oppilaat ja oma opetusryhmä suoriutuu kokeessa muihin kokeen tehneisiin verrattuna. Opetusryhmän tuloksia verrataan koulun muihin ryhmiin, oman aluehallintaviraston toimialueen muihin kouluihin sekä valtakunnalliseen keskiarvoon. Tässä tiedotteessa julkaisemme tulospalvelun tietoja vain valtakunnallisella ja AVI-alueiden tasolla.

Lue lisää valtakunnallisista kokeista

9. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden koepaketti

9. luokan valtakunnallinen suomen kielen ja kirjallisuuden koepaketti koostui kahdesta kokeesta: teksti- ja kielitietouden kokeesta ja kirjoittamistaitojen kokeesta. Koepaketin teki kevään aikana 16 % suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän valinneista 9.-luokkalaista.

Teksti- ja kielitietouden koe

Teksti- ja kielitietouden kokeessa oli neljä osiota, joista saatiin seuraavia valtakunnallisia tuloksia:

Valtakunnallinen osaamistaso vastaa arvosanaa 7+

Valtakunnallisella tasolla kokeesta saatu yhteispistemäärä vastaa arvosanaa 7+, jonka saavuttaa pistemäärällä 61–64. Samaan arvosanaan ylsivät kaikkien AVI-alueiden tulokset. Teksti- ja kielitietouden kokeen osalta oppilaiden osaamisessa ei siis ole suuria alueellisia eroja.

“9. luokan valtakunnallisessa kokeessa osaamisen taso on samansuuntaista kuin viime vuonna“, Äidinkielen opettajain liiton perusopetusryhmän puheenjohtaja Leija Kuuranhalla kommentoi.

Osaamistaso vaihtelee osioiden välillä

Osiokohtaisesti vertailtuna oppilaiden suoriutuminen kokeessa oli vaihtelevaa. Valtakunnallisella tasolla oppilaat suoriutuivat parhaiten media ja viestintä -osiossa (68 %), jonka sisällä oppilaiden osaaminen jakaantui erinomaisiin suorituksiin tilastojen ymmärtämistä mittaavissa tehtävissä (90 %) ja hieman osion kokonaispistemäärän keskiarvoa alempiin suorituksiin mielipidekirjoituksen rakennetta erittelevässä tehtävässä (58 %).

Toiseksi parhainta oppilaiden suoriutuminen oli kielitieto-osiossa (66 %), jossa parhaimmat tulokset saatiin sanaluokkatehtävässä (80 %) ja heikoimmat lauseenjäsennystaitoja mittaavassa tehtävässä (46 %). Kolmanneksi parhaiten oppilaat suoriutuivat tekstitaito-osiossa (64 %), jossa parhaimmat tulokset saatiin radiokatkelman tekstinosien ja -piirteiden tunnistamistehtävässä (73 %) ja heikoimmat saman radiokatkelman sisällön ymmärtämistä mittaavassa tehtävässä (54 %).

Kirjallisuusosiossa oppilaiden suoriutuminen oli heikointa (58 %). Osion sisällä parhaimpia suorituksia saatiin lyriikan erittelyä ja tulkintaa sekä Aleksis Kiveen liittyvää tietoutta mittaavissa tehtävissä (70 %). Kuuranhalla pitää oppilaiden heikkoa suoriutumista kirjallisuusosiosta yllättävänä. ”Osio on 9. luokan oppisisältöjä”, Kuuranhalla täsmentää.

Kirjallisuusosion tehtävä, jossa oppilaat suoriutuivat kaikkein heikoimmin, liittyi kotimaisen kirjallisuuden tuntemiseen. Oppilaiden oli yhdistettävä tunnettu kotimaisen kirjallisuuden teos ja sen kirjoittaja valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Oppilaiden osaaminen jäi tehtävässä vain 30 %:iin ollen näin myös koko teksti- ja kielitietouden kokeen heikoimmin osatuin tehtävä.

Kuuranhallan mukaan valtakunnallisen kokeen tulokset kertovat myös yleisesti nuorten heikentyneestä lukutaidosta. ”Lukutaidon osalta tulokset osoittavat sen, että mekaaninen lukutaito on hyvällä tasolla mutta syvempi ja ymmärtävä lukutaito heikompaa ja tuottaa osalle oppilaista suuria vaikeuksia”, Kuuranhalla kiteyttää.

Opettajat tyytyväisiä kokeeseen

Käyttäjäkyselyymme vastanneista 9. luokan teksti- ja kielitietouden kokeen teettäneistä opettajista 82,8 % koki kokeen tehtävänantoineen ja aineistoineen toimineen hyvin tai erinomaisesti päättöarvioinnin tukena. Palautekyselyssämme koetta oli kommentoitu seuraavasti:

Koe oli monipuolinen ja testasi laajasti oppiaineen eri osa-alueita. Koe antoi itselle varmuutta siitä, että oma arviointi on ollut linjassa valtakunnallisten arviointikriteerien kanssa.

Opettajien arvioidessa kokeen eri osioita asteikolla 1–5 kaikki osiot saivat keskiarvoltaan yli 4 pistettä. Kielitiedon osioon opettajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä antaessaan osiolle 4,4/5 pistettä. Palautekyselyssämme kielitiedon osiota kommentoitiin muun muassa seuraavasti:

Tämä oli hyvä!

Sopivan haasteelliset ja monipuoliset tehtävät!

Kirjoittamistaitojen koe

Kirjoittamistaitojen koe sisälsi aineistopohjaisen kirjoittamistehtävän, ja kokeessa mitattiin tekstin tuottamisen ja tulkitsemisen taitoja. Kirjoittamistaitojen kokeen valtakunnallinen osaamistaso vastaa arvosanaa 7 ½. Parhaiten kirjoittamistaitojen kokeessa suoriutuivat Pohjois-Suomen AVI-alueen oppilaat arvosanaa 8- vastaavalla pistemäärällä. Muiden AVI-alueiden pistemäärät vastaavat valtakunnallisen osaamistason mukaisesti arvosanaa 7 ½.

Tehtävässä pyydetty tekstilaji hämmensi

Käyttäjäkyselyymme vastanneista 9. luokan kirjoittamistaitojen kokeen teettäneistä opettajista 46,6 % koki kokeen tehtävänantoineen, aineistoineen ja pisteytysohjeineen toimineen hyvin tai erinomaisesti päättöarvioinnin tukena. 46,7 % vastaajista koki kokeen toimineen kohtalaisesti päättöarvioinnin tukena.

Opettajat kommentoivat, että tehtävänannossa pyydetty vastine oli oppilaille vieras tekstilaji, minkä vuoksi oppilaiden suoriutuminen kokeessa oli odotettua heikompaa. Tehtävänannon yhteydessä oli kuitenkin kerrottu, millaisesta tekstilajista on kyse. Tehtävä ja sen yhteydessä olevat aineistot olivat kuitenkin olleet oppilaille myös mieluisia. ”Enemmistölle aihe oli tuttu ja sanottavaa keksi omista kokemuksista”, kommentoi eräs opettaja kokeen palautekyselyssämme.

9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe julkaistiin keväällä 2024 ensimmäistä kertaa sähköisenä Äly-oppimisympäristössä. Koe sisälsi seitsemän osiota: kuullun ymmärtäminen, kulttuurintuntemus ja kirjallisuus, sanasto, kielitieto, kielenhuolto, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Kokeen teki kevään aikana jopa 23 % suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän valinneista 9.-luokkalaisista.

Valtakunnallinen osaamistaso vastaa arvosanaa 7

Valtakunnallisella tasolla kaikkien suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen tehneiden oppilaiden osaamistaso vastasi arvosanaa 7, ja samaan arvosanaan ylsivät myös Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueiden pisteet. Lounais-Suomen AVI-alueen pisteet ovat hieman korkeammat saavuttaen arvosanan 7+ ja Itä-Suomen AVI-alueen pisteet jäävät hieman keskiarvon alle arvosanaan 7-. Parhaimmat tulokset suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeesta oli Pohjois-Suomen AVI-alueella, jonka pistemäärä vastaa arvosanaa 8+. Piste-eroa yksittäisen AVI-alueen ja muiden tulosten välillä selittää muun muassa se, että vain murto-osa kokeen tehneistä oppilaista sijoittui Pohjois-Suomen AVI-alueelle. Lapin AVI-alueella ei ollut yhtään tulospalveluun kirjattua S2-oppilaan koetulosta.

Osiokohtaisia osaamiseroja

Kuullun ymmärtämistä mittaavassa osiossa oppilaat suoriutuivat lähes erinomaisesti saavuttaen jopa 91 % osaamisen tehtävissä. Toiseksi parhaiten oppilaat suoriutuivat kielenhuolto-osiossa (76 %), jonka välimerkkien osaamista mittaavassa tehtävässä oppilaat suoriutuivat erinomaisesti (81 %). Kielenhuollon osion heikoin suoriutuminen oli yhdyssanatehtävässä (64 %).

Tyydyttävällä tasolla suoritettuja osioita olivat kulttuurin tuntemus ja kirjallisuus (67 %), sanasto (59 %) ja kielitieto (53 %). Kulttuurin tuntemus ja kirjallisuus -osiosta oppilaat suoriutuivat parhaiten tekstilajien tuntemusta mittaavassa tehtävässä (83 %) ja heikoimmin kotimaisen kirjallisuuden vaiheiden ja keskeisten kirjailijoiden tuntemusta mittaavassa tehtävässä (50 %).

Sanasto-osion tehtävistä oppilaat suoriutuivat parhaiten sanojen ja niiden selitysten yhdistämistä vaativassa tehtävässä (68 %) ja heikoimmin tehtävässä, jossa oppilaan oli selitettävä omin sanoin suomen kielen ilmausten tarkoituksia (47 %).

Kielitieto-osiossa oppilaat suoriutuivat parhaiten tehtävässä, jossa täytyi valita virkkeen keskelle oikea sanamuoto annetuista vaihtoehdoista (72 %). Kielitieto-osion heikoimmin suoritetussa tehtävässä (20 %) oppilaan oli selitettävä omin sanoin, miksi esimerkkinä olleen tekstikatkelman eri kappaleissa käytetään eri aikamuotoja.

Luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen heikointa

Heikoimmin oppilaat suoriutuivat luetun ymmärtämistä ja kirjoittamistaitoja mittaavissa osioissa. Luetun ymmärtämisen osiossa oppilaiden suoriutuminen jäi 52 %:iin, ja heikoimmin (32 %) oppilaat suoriutuivat tehtävässä, jossa piti vastata omin sanoin aineiston sisältöön liittyviin kysymyksiin. Parhaiten (61 %) oppilaat suoriutuivat tehtävässä, jossa sanalle tai ilmaukselle oli valittava oikea selitys annetuista vaihtoehdoista. Kirjoittamistaitoja mittaavassa tehtävässä oppilaiden suoriutuminen jäi 41 %:iin ollen koko kokeen osiokohtaisista keskiarvoista heikoin.

Valtaosa opettajista hyvin tyytyväisiä kokeeseen

Käyttäjäkyselyymme vastanneista S2-kokeen teettäneistä opettajista 94,1 % koki kokeen tehtävänantoineen, aineistoineen ja pisteytysohjeineen toimineen hyvin tai erinomaisesti päättöarvioinnin tukena.

Opettajien arvioidessa kokeen eri osioita asteikolla 1–5 osiot 1–6 saivat kaikki keskimäärin yli neljä pistettä. Palautekyselyymme opettajat jättivät muun muassa seuraavanlaisia palautteita:

Sopivan yksityiskohtainen. Olennaisia osia OPS:sta, mutta ei mitään pientä nippelitietoa. Mittaa hyvin mielestäni juuri OPS:n edellyttämää yleissivistystä.

Vaikka tämä osio oli haastava, se mittaa parhaiten autenttista osaamista. Teksti oli nuorten maailmaan liittyvä ja tehtävät olivat sopivia. Sain itselleni tästä hyvää palautetta, että paljon enemmän pitää lukea mediatekstejä ja tehdä tekstinymmärtämisen tehtäviä muutenkin.

Vain kirjoittamistaitoja mittaava osio 7 jäi keskiarvoltaan 3,93:een pisteeseen. Opettajat kommentoivat osion tehtävänannon olleen mielekäs, mutta samassa koekokonaisuudessa tehtävä oli tuntunut oppilaille liian raskaalta. Opettajilta saadun palautteen myötä pohdimme myös S2-kokeen mahdollista kaksijakoisuutta kevään 2025 koevalikoimassa.

6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden koe

Suomen kielen ja kirjallisuuden sähköinen valtakunnallinen koe julkaistiin keväällä 2024 ensimmäistä kertaa myös 6. luokalle. Kokeessa mitattiin tekstien ymmärtämistä ja tulkitsemista sekä tekstien tuottamista. Koe on rakennettu 1.8.2023 voimaan astuneiden 6. vuosiluokan arviointikriteereiden mukaan, ja sen teki kevään 2024 aikana noin 4 % kaikista suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän valinneista 6.-luokkalaisista.

Valtakunnallinen osaamistaso vastaa arvosanaa 8

Valtakunnallisella tasolla kokeesta saatu kokonaispistemäärä vastaa arvosanaa 8, ja saman arvosanan saavuttivat myös Etelä-, Lounais- sekä Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueet. Lapin ja Itä-Suomen AVI-alueiden pisteet vastaavat arvosanaa 8- ja Pohjois-Suomen pisteet ylsivät arvosanaan 9-.

Kokeen osiokohtaiset pistemäärät eivät valtakunnallisella tasolla juuri eronneet toisistaan. Tekstien tuottamista mittaavassa osiossa oppilaat suoriutuivat hieman paremmin (71 %) kuin tekstien ymmärtämistä ja tulkitsemista mittaavassa osiossa (69 %).

Tekstien tuottamista mittaavassa osiossa oppilaiden mitattiin oppilaisen oikeinkirjoitus- ja kirjoittamistaitoja, ja erityisesti kirjoittamistaitoja mittaavan tehtävän osaaminen oli oppilailla osiokohtaista keskiarvoa heikompaa (67 %). Äidinkielen opettajain liiton perusopetusryhmän puheenjohtaja Leija Kuuranhalla ihmettelee tulosta: ”Tehtävänannossa käsiteltiin harrastuksia ja oppilas pystyi kirjoittamaan tekstin itselleen tutusta aiheesta. Tekstin pituudeksi oli määritelty 6–10 virkettä. Kirjoittaminen näyttäisi tuottavan monille vaikeuksia.”

Tekstien ymmärtämistä ja tulkitsemista mittaavassa osiossa oppilaat suoriutuivat sekä parhaiten että heikoiten kaunokirjallisia aineistoja sisältävissä tehtävissä. Romaanikatkelman ymmärtämistä mittaavassa tehtävässä oppilaat suoriutuivat parhaiten (82 %), mutta romaanikatkelmaan liittyvien kirjallisuuden käsitteiden osaamista mittaavassa tehtävässä oppilaat suoriutuivat heikoiten (55 %).

Luokanopettajat tyytyväisiä uuteen kokeeseen

Käyttäjäkyselyymme vastanneista 6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden valtakunnallisen kokeen teettäneistä opettajista 60 % koki kokeen tehtävänantoineen ja aineistoineen toimineen hyvin ja 40 % erinomaisesti päättöarvioinnin tukena.

Opettajien arvioidessa kokeen osioita asteikolla 1–5 molemmat osiot saivat yli neljä pistettä. Osioiden ja tehtävien sisältöä opettajat eivät palautekyselyssämme kommentoineet, mutta opettajat kertoivat oppilaiden olleen tyytyväisiä kokeeseen. Palautekyselyymme opettajat olivat jättäneet muun muassa seuraavia kommentteja:

Koe itsessään oli laadukas ja pisteytysjärjestelmä mielestäni toimiva! Ainakin omalla luokallani tulokset tukivat luokassa näytettyä osaamista.

Opettajan mielestä toimiva koe ja toimi mukavasti arvioinnin tukena.

Myös kokeen tekijäryhmä ja tuottajat ovat olleet tyytyväisiä 6. luokan kokeen saamaan vastaanottoon. Tulemmekin julkaisemaan valtakunnallisen kokeen jatkossakin peruskoulun 6. vuosiluokalle.

Tiedot on noudettu tulospalvelusta 30.5.2024.