6. luokan valtakunnallisten kokeiden tulokset keväällä 2026

Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n (SKKO) laatimat valtakunnalliset kokeet on teetetty huhti-toukokuussa sadoissa kouluissa ympäri Suomen. Valtakunnalliset kokeet mittaavat oppilaiden osaamista perusopetuksen arviointikriteerien mukaan ja antavat tietoa siitä, miten oppilaat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Kokeet myös tukevat yhdenmukaista arviointia.

”Arviointikriteerien tulisi olla selkeät ja yhdenmukaiset kaikille luokkatasoille”, sanoo Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n perusopetusryhmän puheenjohtaja Mari Oiva. Oivan mukaan myös perustaitojen määritelmä tulisi kirkastaa. Hän muistuttaa, että SKKO on painottanut perustaitoihin keskittymisen tärkeyttä tuoreissa koulutuspoliittisissa tavoitteissaan.   

Valtakunnallisen kokeen tulospalvelu tarjoaa opettajille, rehtoreille ja opetuksen järjestäjille vertailukelpoista tietoa siitä, miten oman ryhmän ja koulun oppilaat suoriutuivat muihin kokeen tehneisiin verrattuna. Koetulokset auttavat myös opetuksen suunnittelussa.

Digitaaliset kokeet teetettiin Äly-oppimisympäristössä.

Tulospalvelu tarjoaa vertailukelpoista tietoa

Suomen kieli ja kirjallisuus

6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden kokeessa oli viisi osiota: mediatekstit, oikeinkirjoitus, kirjallisuus, lähdekritiikki ja kirjoittaminen. Kokeen valtakunnallinen keskiarvo oli 7. Keskiarvo laski hieman vuodesta 2025, jolloin se oli 7+. Itä-, Länsi- ja Sisä-Suomessa päästiin vuoden 2025 keskiarvoon (7+). Alle tämän vuoden valtakunnallisen keskiarvon jäätiin Lapissa (7–).

Vuonna 2024 6. luokan kokeen valtakunnallinen keskiarvo oli 8, eli keskiarvo on laskenut kahdessa vuodessa kokonaisen numeron. Mari Oiva pitää kansallisen keskiarvon laskua huolestuttavana: ”7 on tyydyttävä arvosana. Aivan selvästi perusasioiden aiempaa heikko osaaminen on linjassa opettajien huolen kanssa.”

Parhaiten oppilaat menestyivät mediateksteissä ja kirjallisuudessa, joista kummastakin saatiin keskimäärin 68 prosenttia maksimipisteistä. Heikoiten sujui kirjoittaminen, josta pisteitä kertyi keskimäärin 57 prosenttia. Oikeinkirjoituksessa ja lähdekritiikissä saatiin keskimäärin 59 prosenttia maksimipisteistä.

Oiva iloitsee mediatekstien ja kirjallisuuden hyvistä tuloksista. Oikeinkirjoituksen ja kirjoittamisen heikoista tuloksista hän on huolissaan: ”Heikko kirjoittamisen taito kertoo siitä, että perustaitojen oppimisessa on alakoulussa ollut puutteita. Myös S2-kokeessa kirjoittamisen pisteet ovat olleet heikot.”

Yksittäisistä tehtävistä parhaiten sujui Mediatekstit-osion tehtävä 2. Mediatekstit, josta saatiin keskimäärin 77 prosenttia maksimipisteistä. Heikoiten onnistuttiin saman osion tehtävässä 1. Mediatekstit, josta kertyi 53 prosenttia maksimipisteistä. Molemmissa tehtävissä tutkittiin samaa Koululaisen artikkelia.

Oppilaat arvioivat omaa suoriutumistaan neljän pisteen asteikolla. Tulokset asettuivat tasaisesti pistevälille 2,94–3,1, 74–77 prosenttiin maksimipisteistä.

Palautekyselyyn vastanneet opettajat arvioivat, että koe 6. luokan SUK-koe vastasi opetussuunnitelmaa hyvin ja oli vaikeustasoltaan sopiva. Osa opettajista kuitenkin piti koetta paikoin liian haastavana. Erityisesti Lähdekritiikki-osion tehtäviä pidettiin vaikeina.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

6. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeessa oli SUK-kokeen tapaan viisi osiota: mediatekstit, oikeakielisyys, kirjallisuus, lähdekritiikki ja kirjoittaminen. Kokeen valtakunnallinen keskiarvo oli 6 ½. Keskiarvo laski hieman vuodesta 2025, jolloin se oli 7–.

6. luokan S2-kokeessa alueelliset erot korostuivat: Parhaiten menestyttiin Pohjois-Suomessa, jossa kokeen keskiarvo oli jopa 9–. Yli kansallisen keskiarvon yllettiin myös Itä-, Länsi- ja Sisä-Suomessa. Etelä- ja Lounais-Suomessa puolestaan jäätiin alle keskiarvon (6+). Lapista 6. luokan S2-kokeen tuloksia ei keväällä 2026 saatu. 

Oppilaat menestyivät parhaiten lähdekritiikissä, jossa saatiin keskimäärin 61 prosenttia maksimipisteistä. SUK-kokeen tapaan heikoiten suoriuduttiin kirjoittamisessa, jossa kertyi keskimäärin 43 prosenttia maksimipisteistä. Mediateksteistä pisteitä saatiin 58, oikeakielisyydessä 49 ja kirjallisuudessa 57 prosenttia maksimipisteistä.

Parhaiten oppilaat menestyivät Mediatekstit-osion tehtävässä 2. Mediatekstit, jonka aineistona oli Koululainen-lehden artikkeli. Tehtävästä saatiin keskimäärin 68 prosenttia maksimipisteistä. Heikoiten sujui Kirjoittaminen-osion tehtävä 1. Kirjoittaminen, josta kertyi keskimäärin 44 prosenttia jaossa olevista pisteistä.

Itsearvioinnissa oppilaiden tulokset asettuivat pistevälille 2,89–2,99, 72–75 prosenttiin maksimista. Oppilaat arvioivat, että kirjoittaminen sujui yksittäisistä osioista parhaiten (2,99 / 75 %), vaikka kirjoittamistehtävän keskiarvo oli kokeen heikoin.  

Palautekyselyyn vastanneiden opettajien mielestä myös S2-koe vastasi hyvin opetussuunnitelmaa. SUK-kokeen tapaan osa opettajista piti S2-koetta vaativana.

Kirjoittamistehtävän arviointi sai kiitosta. Kehitysehdotuksena opettajat toivoivat kirjoittamistehtävän arviointikriteereihin kohtaa, jossa otettaisiin huomioon kieliopin hallinta, esimerkiksi taivuttaminen, rektiot ja kongruenssi.

”Koe oli sopiva.”

”Mielestäni koe oli varsin onnistunut.”

”Kirjoitustehtävän arviointikin oli suhteellisen helppoa.”

”Sain varmuutta siitä, että oma arviointini on linjassa opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa.”

”Käytän tuloksia arvioitaessa oppilaan tuen tarvetta yläkoulussa.”

6. luokan kokeet pähkinänkuoressa

6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden kokeen valtakunnallinen keskiarvo oli 7. Vuonna 2025 se oli 7+. Parhaiten ja heikoiten oppilaat suoriutuivat mediateksteissä.

6. luokan S2-kokeen valtakunnallinen keskiarvo oli 6 ½. Vuonna 2025 se oli 7–. Parhaiten oppilaat onnistuivat mediateksteissä ja heikoiten kirjoittamisessa.

Palautekyselyyn vastanneista opettajista
– 69 prosenttia teetti kokeen digitaalisena.
– 79 prosenttia arvioi, että kokeen teettäminen oli sujuvaa.
– 76 prosenttia käytti tulospalvelua.
– 79 prosenttia aikoo käyttää valtakunnallisia kokeita uudelleen.