9. luokan valtakunnallisten kokeiden tulokset keväällä 2026
03.06.2026
Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n (SKKO) laatimat valtakunnalliset kokeet on teetetty huhti-toukokuussa sadoissa kouluissa ympäri Suomen. Valtakunnalliset kokeet mittaavat oppilaiden osaamista perusopetuksen arviointikriteerien mukaan ja antavat tietoa siitä, miten oppilaat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Kokeet myös tukevat yhdenmukaista arviointia. Digitaaliset kokeet teetettiin Äly-oppimisympäristössä.
Valtakunnallisen kokeen tulospalvelu tarjoaa opettajille, rehtoreille ja opetuksen järjestäjille vertailukelpoista tietoa siitä, miten oman ryhmän ja koulun oppilaat suoriutuivat muihin kokeen tehneisiin verrattuna. Koetulokset auttavat myös opetuksen suunnittelussa.
”Arviointikriteerien tulisi olla selkeät ja yhdenmukaiset kaikille luokkatasoille”, sanoo Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry:n perusopetusryhmän puheenjohtaja Mari Oiva. Oivan mukaan myös perustaitojen määritelmä tulisi kirkastaa. Hän muistuttaa, että SKKO on painottanut perustaitoihin keskittymisen tärkeyttä tuoreissa koulutuspoliittisissa tavoitteissaan.
Tulospalvelu tarjoaa vertailukelpoista tietoa
Valtakunnallisen kokeen tulospalvelussa opettaja voi verrata oman ryhmän tuloksia saman koulun muiden ryhmien tuloksiin, vertailualueeseen ja valtakunnalliseen tasoon. Valtakunnallisen kokeen tuloksista julkista tietoa ovat valtakunnallinen keskiarvo ja vertailualueiden keskiarvot.
Tulospalvelun vertailualueet noudattelevat entisiä AVI-alueita. Vuoden 2026 alussa Aluehallintovirastot korvasi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. AVI-alueisiin perustuva jaottelu säilytettiin tulospalvelussa entisellään, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia suhteessa aiempien vuosien tuloksiin.
Suomen kieli ja kirjallisuus
9. luokan valtakunnallinen suomen kielen ja kirjallisuuden (SUK) koepaketti koostui teksti- ja kielitietouden kokeesta ja kirjoittamistaitojen kokeesta.
Teksti- ja kielitietouden keskiarvo laski edellisvuodesta
Teksti- ja kielitietouden kokeen valtakunnallinen keskiarvo laski hieman: vuoden 2026 kokeen keskiarvo oli 7+, kun vuonna 2025 se oli 7 ½. Aiempien vuosien tapaan tulokset olivat tasaisia kaikkialla Suomessa, ja kaikilla vertailualueilla yllettiin kansalliseen keskiarvoon.
Teksti- ja kielitietouden kokeessa oli neljä osiota: tekstitaito, kirjallisuus, kielitieto sekä media ja viestintä. Edellisvuoden tapaan oppilaat hallitsivat parhaiten tekstitaidon asiat, ja tekstitaidon osion maksipisteistä saatiin keskimäärin 77 prosenttia. Kirjallisuudesta pisteitä kertyi vähiten, 55 prosenttia. Kielitiedosta saatiin 59 ja mediasta ja viestinnästä 68 prosenttia täysistä pisteistä.
Mari Oiva iloitsee luetun ymmärtämisen hyvistä pisteistä: ”Tämä kertoo hyvästä tekstien tulkinnan taidosta.”
Kirjallisuuden heikoista pisteistä Oiva on huolissaan. Hän ajattelee, että pelkän oikeinkirjoitukseen keskittymisen sijasta myös kirjallisuuden merkitystä osana oppiainetta tulisi korostaa ja kaunokirjallisia teoksia olisi luettava ja käsiteltävä kouluissa nykyistä enemmän. Oivan mukaan myös SKKO on toivonut, että luettavien kirjojen määrä linjattaisiin suoraan opetussuunnitelmassa.
Yksittäisistä tehtävistä parhaiten oppilaat menestyivät Tekstitaito-osion tehtävässä 5. Luetun ymmärtäminen. Siitä saatiin keskimäärin 92 prosenttia täysistä pisteistä. Toiseksi parhaiten onnistuttiin Media ja viestintä -osion tehtävässä 5. Tekstin ymmärtäminen. Pisteitä tehtävästä kertyi keskimäärin 84 prosenttia maksimista. Parhaiten sujuneissa tehtävissä oli tarkasteltavana sama kolumni.
Heikoiten suoriuduttiin Media ja viestintä -osion tehtävässä 3. Mainosvideot, jossa saatiin keskimäärin 11 prosenttia täysistä pisteistä. Myös palautekyselystä käy ilmi, että opettajat pitivät mainosvideoita haastavina aineistovalintoina yhdeksäsluokkalaisille.
Mainosvideotehtävien pistemääriä Oiva pitää huolestuttavana. ”Oppilaiden tekstiympäristöt, kuten some, keskittyvät mainoksiin. Niiden tulkinta ei ole kokeessa kuitenkaan onnistunut”, Oiva pohtii.
Toiseksi heikoin keskiarvo oli Kielitieto-osion tehtävässä 7. Sanaluokat. Tehtävässä oppilaiden piti arvioida, mihin sanaluokkiin esimerkkisanat voisivat kuulua. Pisteitä tehtävästä saatiin keskimäärin 24 prosenttia maksimipisteistä.
Oppilaat arvioivat omaa osaamistaan neljän pisteen asteikolla. Itsearvioinnit asettuivat tasaisesti asteikolle 2,56–2,9 eli 64–72 prosenttiin maksimista. Oppilaat kokivat suoristuneensa parhaiten mediateksteistä ja tekstitaidosta ja heikoiten kirjallisuudesta ja kielitiedosta. Itsearvioinnin tulokset ovat linjassa kokeen tulosten kanssa.
Kirjoittamistaitojen tulos pysyi entisellään
Kirjoittamistaitojen kokeen keskiarvo pysyi kevään 2025 tasossa, kun kokeen keskiarvo oli 8 –. Kirjoittamistaitojen kokeessa parhaiten suoriuduttiin Pohjois-Suomessa, jossa keskiarvo oli 8+. Valtakunnallisen keskiarvon alle jäätiin Lapissa (7+) ja Itä- ja Etelä-Suomessa (7 ½).
Palautekyselyyn vastanneista 9. luokan opettajista lähes puolet ei teettänyt kirjoittamistaitojen koetta. Oivan mukaan kirjoittamistaitojen koe on kuitenkin tärkeä osa valtakunnallista koetta: ”Siinä mitataan monia eri asioita: lukutaitoa, tekstilajien tuntemusta, oikeinkirjoitusta ja luovaa ajattelua.”
Kokeessa oli kaksi tehtävävaihtoehtoa: vastauskirjoitus blogikirjoitukseen, jonka aiheena oli luovuus, tai mielipidekirjoitus oppilaan itsensä valitsemasta aiheesta. Vaihtoehtoiset tehtävät jakoivat opettajien näkemyksiä: Osa opettajista piti aineistopohjaista kirjoittamista luovaa kirjoittamista helpompana. Osa kommentoi täysin päinvastaista.
Valtaosa oppilaista, 84 prosenttia, arvioi itsearvioinnissa lukeneensa tehtävänannon huolellisesti. 78 prosenttia uskoi tutustuneensa huolellisesti mahdolliseen aineistoon ja arviointikriteereihin, mutta vain 63 prosenttia arvioi suunnitelleensa tekstinsä huolellisesti.
”Edelleen oppilaista vain 63 prosenttia suunnittelee tekstinsä huolellisesti, vaikka se on tärkeä osa onnistunutta valmista tekstiä. Ehkä oppilaat kokevat, että aika ei riitä kirjoittamiseen, jos sitä käyttää liikaa suunnitteluun,” Oiva pohtii.
Opettajilta kiitosta ja kehityskohteita
Palautekyselyyn vastanneet opettajat arvioivat, että SUK-koe vastasi hyvin opetussuunnitelma ja tehtävissä testattiin niitä asioita, joita oli koulussa harjoiteltu. Osa opettajista piti koetta laajana ja raportoi, että kaikki oppilaat eivät ehtineet tehdä koetta 90 minuutin suositusajassa.
Aineistovalinnat saivat kiitosta ja kritiikkiä. Opettajat olivat iloisia, että mukana oli kirjallisuushistoriaa. Tilastotehtävien aineistojen tulkinta oli tietokoneen näytöllä haastavaa, ja mainosvideoita pidettiin vaikeina.
Osa opettajista oli huolissaan siitä, että opettajan arviointityötä helpottavien, automaattisesti tarkistuvien tehtävien kääntöpuolena on se, että koe ei erottele tarpeeksi.
Kirjoittamistaitojen kokeen tehtävänantoja pidettiin toimivina ja aineistoja ajankohtaisina. Kehitysehdotukseksi nousi oikeakielisyyden painottaminen kokeen arviointikriteereissä.
”Oppilaat pitivät sähköisestä kokeesta.”
”Koe oli mielestäni sopivan vaikea ja sopivan laajuinen.”
”Koe testaa mielestäni hyvin kaikkea yläkoulussa opiskeltua.”
”Koe toimi erinomaisesti, myös arviointityökaluna.”
”Kokeen sisällön painotukset ja vaatimustaso vastaavat niitä, joita työssäni toteutan. Sain vahvistusta omille valinnoilleni.”
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeessa oli edellisvuoden tapaan kaksi osaa. Valtakunnallinen keskiarvo nousi edellisvuodesta: vuonna 2026 keskiarvo oli 7–, kun vuonna 2025 se oli 6 ½. Parhaiten menestyttiin Pohjois-Suomessa (7) ja heikoimmin Lapissa (6+).
9. luokan valtakunnallinen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe 2026 (osa 1)
Osassa 1 oli viisi osaa: kuullun ymmärtäminen, kulttuurin tuntemus ja kirjallisuus, sanasto, kielitieto ja kielenhuolto. Parhaiten oppilailta sujui kielenhuolto, josta oikein saatiin keskimäärin 78 prosenttia maksimipisteistä. Heikoimmin onnistuttiin kielitiedossa, jossa keskimäärin saatiin oikein 60 prosenttia. Pisteitä kertyi kuullun ymmärtämisessä 64, kulttuurin tuntemisessa ja kirjallisuudessa 70 ja sanastossa 66 prosenttia jaossa olevista pisteistä.
Osassa 1 parhaiten sujui Kielenhuolto-osion tehtävä 2. Välimerkit. Pisteitä tehtävästä saatiin keskimäärin 83 prosenttia. Toiseksi parhaiten onnistuttiin Sanasto -osion tehtävässä 1. Sanasto. Pisteitä tehtävästä kertyi keskimäärin 81 prosenttia maksimista. Heikoimmin suoriuduttiin Kielitieto-osion tehtävässä 2. Kielitieto, jossa piti poimia tekstistä verbin perus- ja imperatiivimuodot. Pisteitä tehtävästä saatiin 20 prosenttia maksimista. Toiseksi heikoiten onnistuttiin Sanasto-osion tehtävässä 2. Sanasto. Luovuus-teemaan kytkeytyvästä sanastotehtävästä pisteitä kertyi keskimäärin 54 prosenttia maksimista.
9. luokan valtakunnallinen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe 2026 (osa 2)
Osassa 2 oli kaksi osaa: luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Luetun ymmärtäminen sujui selvästi kirjoittamista paremmin. Luetun ymmärtämisestä saatiin keskimäärin 59 prosenttia maksimipisteistä, kun taas kirjoittamisessa prosenttiluku oli 37.
Osassa 2 parhaiten sujui Luetun ymmärtäminen -osion tehtävä 1. Luetun ymmärtäminen, josta kertyi keskimäärin 72 prosenttia maksimipisteistä. Kirjoittaminen-osion tehtävä 1. Tekstin tuottaminen kerrytti keskimäärin 36 prosenttia jaossa olevista 30 pisteestä.
Oppilaat arvioivat omaa osaamistaan SUK-kokeen tapaan neljän pisteen asteikolla. Arviointi asettui osassa 1 pistevälille 2,88–3,18, 72–79 prosenttiin maksimista, ja osassa 2 pistevälille 2,69–2,87, 67–72 prosenttiin maksimista. Oppilaat kokivat suoriutuvansa kokeesta todellisia tuloksia paremmin, mikä kävi ilmi myös opettajien palautekyselyn vastauksissa.
Opettajilta kiitosta ja kehityskohteita
Palautekyselyyn vastanneiden opettajien mukaan koe vastasi opetussuunnitelmaa hyvin ja mittasi osaamista monipuolisesti. SUK-kokeen tapaan osa opettajista piti S2-koetta laajana. S2-kokeen vaikeustaso jakoi opettajien mielipiteitä, mikä heijastaa S2-oppilaiden heterogeenisyyttä.
Osa opettajista toivoo, että SUK- ja S2-kokeet olisivat lähempänä toisiaan: ”Mielestäni olisi hyvä, että myös S2-oppilailla olisi kokeissa sama rakenne kuin toisessakin kokeessa eli toisella kerralla pelkkä kirjoittaminen, toisessa kokeessa sitten muu sisältö.” Kehitysehdotukseksi nousi myös toive pisteytetyistä malleista kirjoittamistehtävän arvioinnin tueksi.
”Vastasi hyvin [opetussuunnitelmaa] ja osiot toimivat ja olivat riittävän monipuolisia.”
”Kokonaisuus oli toimiva ja näytti opiskelijoiden todellisen osaamistason.”
”Oli kuulemma kiva koe.”
”Jos olen kahden vaiheilla päättöarvosanan suhteen, tämä koe ratkaisee.”
9. luokan kokeet pähkinänkuoressa
9. luokan teksti- ja kielitietouden kokeen keskiarvo oli 7+, kun vuonna 2025 se oli 7 ½. Oppilaat suoriutuivat parhaiten luetun ymmärtämisen tehtävässä, jonka aineistona oli kolumni. Heikoiten menestyttiin tehtävässä, jonka aineistona oli mainosvideot.
9. luokan kirjoittamistaitojen kokeen keskiarvo pysyi kevään 2025 tasossa, kun kokeen keskiarvo oli 8 –. Kokeessa kirjoitettiin aineistopohjainen vastauskirjoitus tai mielipidekirjoitus oppilaan itsensä valitsemasta aiheesta.
9. luokan S2-kokeen keskiarvo nousi edellisvuodesta: vuonna 2026 keskiarvo oli 7–, kun vuonna 2025 se oli 6 ½. Parhaiten sujui tehtävä, jossa valittiin tekstiin sopivat välimerkit, ja heikoiten suoriuduttiin verbitehtävässä.
Palautekyselyyn vastanneista opettajista
– 69 prosenttia teetti kokeen digitaalisena.
– 79 prosenttia arvioi, että kokeen teettäminen oli sujuvaa.
– 76 prosenttia käytti Älyn tulospalvelua.
– 79 prosenttia aikoo käyttää valtakunnallisia kokeita uudelleen.