9. luokan valtakunnallinen suomen kielen ja kirjallisuuden koe on vakiinnuttanut paikkansa osana perusopetuksen arviointia, ja koetta tehtiin tänä keväänä sadoissa kouluissa ympäri Suomen. Myös viime vuonna ensimmäistä kertaa käyttöön otettu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe kasvatti suosiotaan.

Valtakunnallisiin kokeisiin kuuluu sähköinen tulospalvelu, joka antaa opettajille, rehtoreille ja opetuksen järjestäjille tietoa siitä, miten omat oppilaat ja oma opetusryhmä suoriutuivat kokeessa muihin kokeen tehneisiin verrattuna. Opetusryhmän tuloksia verrataan koulun muihin ryhmiin, oman aluehallintoviraston muihin kouluihin sekä valtakunnalliseen keskiarvoon. Julkaisemme tulospalvelun tietoja valtakunnallisella ja AVI-alueiden tasolla.

Lue lisää valtakunnallisista kokeista

9. luokan suomen kieli ja kirjallisuus

9. luokan valtakunnallinen suomen kielen ja kirjallisuuden (SUK) koepaketti koostui tuttuun tapaan teksti- ja kielitietouden kokeesta ja kirjoittamistaitojen kokeesta. Tämän kevään tilastot antavat viitteitä myönteisestä kehityksestä.

Teksti- ja kielitietouden kokeen keskiarvo nousi

Teksti- ja kielitietouden kokeen valtakunnallinen keskiarvo nousi tänä keväänä 7½:een, kun se vielä viime vuonna oli 7+. Alueellisesti tulokset ovat tasaisia: kaikkien aluehallintovirastojen alueilla Lappia lukuun ottamatta päästiin valtakunnalliseen keskiarvoon. Lapissa keskiarvo jäi viime vuoden tasolle eli 7+:aan.

”Valtakunnallisesti on hienoa, että alueellisia eroja ei oikeastaan ole. Opettajien ammattitaito on koko Suomessa tasalaatuista”, iloitsee Äidinkielen opettajain liiton perusopetusryhmän puheenjohtaja Leija Kuuranhalla.

Teksti- ja kielitietouden koe jakautui neljään osioon: tekstitaito, kielitieto, kirjallisuus sekä media ja viestintä. Oppilaat suoriutuivat osioissa melko tasaisesti, mutta havaittavissa on pieniä eroja. Parhaiten oppilaat hallitsivat tekstitaidon osion (71 prosenttia pisteistä). Kirjallisuusosiosta saatiin keskimäärin 69 prosenttia, ja media- ja viestintäosiosta 68 prosenttia. Kielitiedon osio jäi hieman jälkeen 63 prosentin keskiarvollaan.

Yksittäisten tehtävien tasolla esiin nousi sekä onnistumisia että haasteita. Paras tulos saavutettiin tekstitaidon osion tehtävässä 1, jossa oppilaat valitsivat, mitä kohdentamisen keinoja videon puhuja käyttää. Pisteitä saatiin tästä tehtävästä keskimäärin 83 prosenttia.

Yllättäen toiseksi parhaiten onnistuttiin kielitiedon osiossa olevassa lauseenvastiketehtävässä, jossa pisteiden keskiarvo oli 80 prosenttia. Kolmanneksi parhaiten sujui media- ja viestintäosion tehtävä, jossa vastattiin kysymyksiin raakkuihin liittyvästä uutisesta. Oppilaat saivat keskimäärin 79 prosenttia tehtävän pisteistä, ja palautteissa kiiteltiin aineiston ajankohtaisuudesta.

Kokeen heikoimmin sujunut tehtävä sijoittuu kielitiedon osioon: numeraalitehtävässä valtakunnallinen keskiarvo oli nolla prosenttia. Kyseessä on yhden pisteen tehtävä, jossa pisteen saa vain, jos kaikki valinnat ovat oikein. Palautteiden perusteella tehtävää pidettiin liian hankalana ja vaativana. ”Numeraalitehtävän tiukka linja näkyy pisteissä. Jatkossa valtakunnallisen kokeen työryhmän pitää harkita tällaisten tehtävien mielekkyyttä, varsinkin pisteityksen osalta”, arvioi Kuuranhalla.

Toiseksi heikoiten suoriuduttiin media ja viestintä -osion tehtävässä 2, jossa piti yhdistää sisällön kuvaus mielipidetekstiin merkittyyn kohtaan. Tässä tehtävässä saatiin keskimäärin 52 prosenttia pisteistä.

Oppilaat arvioivat omaa osaamistaan kokeen eri osioissa neljän pisteen asteikolla. Itsearvioinnit asettuivat kautta linjan välille 2,5–2,8 eli noin 62–71 prosenttiin maksimista. Tulosten perusteella oppilaat kokivat suoriutuneensa kokeesta kohtuullisesti. Parhaiten oppilaat kokivat onnistuneensa media ja viestintä -osiossa. Eniten epävarmuutta taas herättivät kirjallisuus ja kielitieto. Kokonaisuutena itsearvioinnit heijastelevat melko hyvin kokeen varsinaisia tuloksia. Oppilailla vaikuttaa olevan realistinen käsitys omasta osaamisestaan, ja vahvuudet ja haasteet näkyvät sekä pisteissä että itsearvioinneissa.

Myös kirjoittamistaitojen kokeessa ylitettiin viime vuoden tulos

Kirjoittamistaitojen kokeen valtakunnallinen keskiarvo nousi tänä keväänä 8–:een viime vuoden 7½:sta. Parhaiten kirjoittamistaitojen kokeessa suoriutuivat Lapin ja Pohjois-Suomen AVI-alueiden oppilaat arvosanaa 8 vastaavalla pistemäärällä. Muiden AVI-alueiden pistemäärät vastaavat valtakunnallisen osaamistason mukaisesti arvosanaa 8– lukuun ottamatta Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-aluetta, jossa jouduttiin tyytymään keskiarvoon 7½.

Kirjoittamistaitojen kokeessa oli tänä vuonna kaksi vaihtoehtoa: mielipide tai vastine. Palautteissa tehtävä sai kommentteja puolesta ja vastaan: osa opettajista toivoi, että tehtävänanto olisi ohjannut pohdiskelemaan tai aineisto olisi ollut kaunokirjallisuutta, ja osan mielestä tehtävänanto taas oli selkeä ja hyvä ja aineistot oppilaita kiinnostavia.

Oppilaiden itsearvioinneissa korostui ero tehtävänannon lukemisen ja kirjoittamisen suunnittelun välillä. Vaikka suurin osa oppilaista koki lukeneensa tehtävänannon huolellisesti (83 %), huomattavasti harvempi suunnitteli tekstiään yhtä perusteellisesti (64 %). ”Kuinka hyvin oppilaat tunnistavat kirjoittamisprosessin eri vaiheet ja niiden vaikutuksen arviointiin?” pohtii Kuuranhalla.

Opettajat antoivat ruusuja ja risuja

Palautekyselymme perusteella opettajat pitivät koetta pääosin hyvin rakennettuna ja opetussuunnitelmaa vastaavana. Kiitosta sai erityisesti sähköinen koe:

Kiva, että kone tarkisti kokeen.
Paperisen kokeen korjaaminen olisi tuonut liikaa töitä.

Opettajien mukaan koe oli linjassa opetussuunnitelman kanssa ja kattoi keskeiset yläkoulun suomen kielen ja kirjallisuuden sisällöt.

Koe oli mielestäni hyvin painotettu ja vastasi opetussuunnitelmaa.
Koe testasi hienosti yläkoulun äidinkielen sisältöjä.

Kiittävien palautteiden rinnalla toivottiin kuitenkin muutoksia joihinkin tehtävätyyppeihin ja sisältöihin. Esimerkiksi kielitiedon osuus koettiin liian korostuneeksi ja kirjallisuushistoriaa kaivattiin mukaan. Monivalintatehtävien määrä herätti huolta ja heikensi joidenkin vastaajien mielestä kokeen erottelukykyä:

Liikaa monivalintatehtäviä.
Rasti ruutuun -tehtävät tasapäistivät taidoiltaan hyvin erilaisilla tasoilla olevia oppilaita.
Edelleenkään koe ei ole riittävän erotteleva.

Ratkaisuna esitettiin avoimien tehtävien lisäämistä: Koetta pitäisi kehittää avoimien tehtävien suuntaan. Esimerkiksi yksi tai kaksi avointa tehtävää / osa-alue.

Ajankäyttöä ja kestoa pohdittiin useassa palautteessa: Toivoisin, että koe kestäisi vain 45 minuuttia, jotta sen voisi teettää yhdellä oppitunnilla.

Toisaalta palautteissa korostui se, että koe rohkaisi erilaisia oppijoita. Erityisesti monivalinnat, jotka eivät vaadi pitkää kirjoittamista, saivat kiitosta: Vastaustapa rohkaisi hitaampiakin lukijoita ottamaan sisällön haltuunsa ja yrittämään.

Myös kirjoitustehtävän pisteytysohje ja sähköinen itsearviointi koettiin toimiviksi.

Kokonaisuudessaan opettajat kokivat kokeen tarkoituksenmukaiseksi ja pedagogisesti perustelluksi: Koe oli riittävän pitkä ja laajasti mietitty kaikkien tehtävien kieliopillinen tavoite.

9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe

9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -koetta tehtiin tänä vuonna kouluissa toista kertaa. Viime vuoden palautteiden perusteella koe oli jaettu kahteen osaan, mikä sai aikaan sekä kannatusta että vastustusta.

Kokeen valtakunnallinen keskiarvo oli 6½, mikä oli puoli numeroa pudotusta kevään 2024 tuloksesta 7. AVI-alueiden tulokset vaihtelivat Itä-Suomen 7–:sta Lounais- ja Etelä-Suomen 6½:een ja Länsi- ja Sisä-Suomen 6:een. Pohjois-Suomen AVI-alueella ja Lapissa kokeesta ei saatu kokonaistuloksia, koska molemmilla alueilla tehtiin vain kokeen toinen osa.

Kokeen ensimmäisessä osassa oppilaiden taitoja testattiin viidessä osiossa: kuullun ymmärtäminen, kulttuurin tuntemus ja kirjallisuus, sanasto, kielitieto ja kielenhuolto. Oppilaat suoriutuivat parhaiten kuullun ymmärtämisessä (68 %), kielitiedossa (65 %) ja kielenhuollossa (65 %). Heikoiten menestyttiin kulttuurin tuntemuksessa ja kirjallisuudessa (48 %) sekä sanasto-osiossa (49 %).

Toinen osa koostui luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen osioista. Toisessa osassa menestyttiin keskimäärin heikommin kuin ensimmäisessä. Luetun ymmärtämisen onnistumisprosentti oli 55 ja kirjoittamisen vain 41.

Kokeen tehtävistä parhaiten suoriuduttiin kielenhuolto-osion tehtävästä, jossa piti valita iso tai pieni alkukirjain (83 %). Lähes yhtä hyvin onnistuttiin kulttuurin tuntemuksen ja kirjallisuuden osion tehtävässä, jossa piti valita, onko virke puhekieltä vai yleiskieltä (80 %). Heikoimmat suoritukset osuivat saman osion tehtäviin, joissa oppilaan piti valita vaihtoehdoista kaikki, jotka liittyivät romantiikan tai realismin aikakauteen (10 %).

Oppilaiden itsearvioinnit olivat selvästi myönteisempiä kuin varsinaiset koetulokset. Useimmat kokivat ymmärtäneensä aineistot ja onnistuneensa tehtävissä, vaikka esimerkiksi kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen tulokset jäivät selvästi alle itsearvioiden tason. Arvioinneissa korostui erityisesti omaan työskentelyyn ja tehtävänannon lukemiseen luottaminen.

Palautekyselyssä opettajat enimmäkseen tyytyväisiä

S2-kokeesta opettajilta saatu palaute oli pääosin myönteistä. Opettajat pitivät koetta monipuolisena, toimivana ja opetussuunnitelmaa hyvin vastaavana kokonaisuutena. Sekä kokeen laajuutta että tehtävien pituutta pidettiin sopivina. Arvosanojen koettiin heijastavan hyvin oppilaiden osaamistasoa, eivätkä kokeen tulokset yllättäneet suuresti.

Kehitysehdotuksissa nousi esiin sanaston vaikeus erityisesti luetun ymmärtämisessä. Osalla oppilaista aika loppui kesken, ja etenkin hitaammin työskenteleville koe oli vaativa. Kirjoitustehtävän aineistolta toivottiin jatkossa selkokielisyyttä. Yhtenä konkreettisena toiveena esitettiin, että luetun ymmärtämisen tehtävissä voisi olla valittavana kaksi aineistoa, joista toinen olisi selkokielinen.

Vuoden 2025 yhdeksännen luokan kokeet pähkinänkuoressa

9. luokan teksti- ja kielitietouden kokeen keskiarvo oli 7½ (vuonna 2024 7+). Oppilaat suoriutuivat parhaiten tehtävässä, jossa piti valita, mitä kohdentamisen keinoja videon puhuja käyttää. Heikoiten onnistuttiin tehtävässä, jossa piti merkitä oikein kaikki numeraalit.

9. luokan kirjoittamistaitojen kokeen keskiarvo oli 8– (vuonna 2024 7½). Kokeessa kirjoitettiin mielipide tai vastine.

9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeen keskiarvo oli 6½ (vuonna 2024 7). Oppilaat suoriutuivat parhaiten tehtävässä, jossa piti valita iso tai pieni alkukirjain. Heikoiten onnistuttiin tehtävissä, joissa piti valita oikein kaikki romantiikan tai realismin aikakauteen liittyvät vaihtoehdot.

Palautekyselyyn vastasi 79 opettajaa.
• 67 prosenttia vastaajista teetti kokeet sähköisenä.
• Kokeen teettämisen koettiin olevan helppoa, ja se sai arvosanaksi 4,2/5.
• 66 prosenttia piti tehtävien määrää sopivana. 20 prosentin mielestä tehtäviä oli liikaa.
• Sähköistä tulospalvelua käytti 60 prosenttia vastaajista. Kokeen tuloksia käytettiin arvioinnin tukena.
• 69 prosenttia vastaajista aikoo käyttää valtakunnallisia kokeita uudelleen.

Arvoimme palautekyselyyn vastanneiden kesken kaksi 100 euron lahjakorttia SKS Kirjat -verkkokauppaan. Onni suosi vastaajia Eurajoelta ja Keravalta. Kiitos kaikille palautetta antaneille!

Tutustu tästä 6. luokan valtakunnallisten kokeiden tuloksiin.